Mihin on kadonnut kansallistunne? Taistelivatko isämme ja isoisämme turhaan rakkaan isänmaamme puolesta?
Sota-aikana puolustettiin maamme rajoja, nyt on aika puolustaa, mitä on rajojemme sisäpuolella.
Ammattikorkeakoulukenttä kaipaa kehittämistä, sitä ei voi kiistää. Yhteistyötä tulee lisätä ja toimipisteverkkoa tiivistää.
Nykyinen hallitus on kuitenkin ajamassa alas järjestelmää tavalla, joka heijastuu pitkälle tulevaisuuteen.
Keskusta on ainoa, joka kantaa huolta koko Suomen hyvinvoinnista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseksi vaikuttavat hutiloiden ja ajattelemattomasti tehdyiltä.
Ei riitä, että syrjäisempiä seutuja tyhjennetään vauhdilla hallituksen kuntapolitiikalla, vaan nyt korkeakoulutuksen keskittämisellä halutaan varmistaa asia lopullisesti.
Esimerkkeinä voidaan käyttää muun muassa Kemi–Tornion, Keski-Pohjanmaan ja Oulun seudun ammattikorkeakouluille kaavaillut lakkautukset.
Kemi–Torniosta ministeriö haluaa vähentää 38 prosenttia aloituspaikoista.
Pohjois-Pohjanmaalta lakkautusuhan alla ovat Ylivieskan yksikkö ja Oulun seudun ammattikorkeakoulusta luonnonvara-alan koulutus.
Suomessa luonnonvara-alan koulutusta järjestetään tällä hetkellä yhdessätoista ammattikorkeakoulussa ja vuoden 2013 alusta ministeriön kaavailujen mukaan enää yhdeksässä.
Muutos on varmasti tarpeen, mutta nyt ollaan Pohjois-Suomesta karsimassa Oulusta aloituspaikat kokonaan.
Rovaniemellä on luonnonvara-alalla 55 aloituspaikkaa, mutta tällä hetkellä Rovaniemen ammattikorkeakoulussa koulutus on painottunut muun muassa porotalouteen ja luontomatkailuun.
Oulussa koulutetaan tällä hetkellä maaseutuelinkeinoa ja maisemasuunnittelua. Molemmissa on erikoistuttu pohjoisen oloihin ja ympäristöön, eikä samanlaista osaamista löydy Etelä-Suomen ammattikorkeakouluista.
Vuoden 2013 alusta kaikista ammattikorkeakouluista ollaan tekemässä julkisia oikeushenkilöitä ja toimilupakäytännöstä luovutaan.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattikorkeakoulut kirjataan lakiin sekä ylläpitomuodoista kunta- ja kuntayhtymäomisteisista tehdään osakeyhtiö tai säätiöpohjaisia.
Ammattikorkeakouluista tulee muutoksen myötä autonomisempia ja hallinnollisesti toimivampia.
Samalla rahoitus siirretään valtiolle ja rahoituksen perusteita muutetaan nykyisestä aloituspaikka määrään perustuvasta tuloksellisempaan suuntaan.
Nykyisellä opetusministerillä ja hallituksella on kiire saattaa haluamansa keskitetty ammattikorkeakoulu-uudistus sitä ennen valmiiksi.
Tällä hetkellä toimipisteitä 27 ammattikorkeakoulussa on yhteensä 160, joista suurin osa sijaitsee Etelä-Suomessa ja on hyvin pirstaloitunutta. Kuitenkaan opetus- ja kulttuuriministeriö ei esitä niihin varteenotettavaa tiivistämistä ja karsimista.
Myös Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry on lausunut, että ammattikorkeakoulut ovat valmiita tekemään rakenteellista kehittämistä omilla ehdoilla, ilman ministeriön ohjausta.
Juuri nyt oltaisiin tarvittu keskustaa hallituksessa ja varsinkin kauan kaivattua keskustalaista opetusministeriä, mutta aikaa ei ole odottaa seuraavia vaaleja, vaan keskustan on saatava oppositiosta käsin maakuntien ääni kuuluviin.
Jyrki Mäkitalo
Keskustan opiskelijaliiton
liittohallituksen jäsen
