Keskustelu suomalaisten työurien pidentämiseksi käy kiivaana.
Välillä suurennuslasin alle joutuvat opiskelijat, toisinaan taas väännetään kättä eläkeiän korottamisesta.
Kataisen hallitusohjelman kunnianhimoinen tavoite työttömyyden laskemiseksi 5 prosentin tasolle puolestaan odottaa yhä toteutustaan.
Hallitusohjelman sävelet ovat kuitenkin selkeät: työelämään tulee suunnata yhä nopeammin, ja työurien on pidennyttävä.
Paineet kestävyysvajeen paikkaamiseksi rysähtävät osaltaan myös nuorten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden niskaan. Valitettavan moni nuori kuitenkin väsyy jo tämänhetkistenkin odotuksien alle, ja viidestä kuuteen alle 30-vuotiasta nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle joka päivä.
Pääasiallinen syy työkyvyttömyyseläkkeeseen löytyy mielenterveysongelmista, kuten vakavista masennustiloista. Tästä johtuen liian moni nuori joutuu jättämään opiskelut ja työelämän sikseen jo varhaisessa vaiheessa.
Yhden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneen nuoren aikuisen menetetty työpanos maksaa yhteiskunnalle noin 1,5 miljoonaa euroa.
Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja. Työelämän ja opiskeluiden tulee huomioida entistä joustavammin erilaiset elämäntilanteet, kuten osatyökykyiset henkilöt. Emme kaikki mahdu samaan muottiin, mikä ei liene tarkoituksellistakaan.
Tarvitsemme ratkaisuja niille nuorille, jotka eivät elämäntilanteensa tai terveydentilansa puolesta kykene perinteiseen työpäivään.
Työpäivän kuormittavuudelle ja pituudelle on etsittävä vaihtoehtoja, jotka palvelevat osatyökykyisiä henkilöitä. Nuorilla tulee olla oikeus osallistua työelämään toimintakykynsä ja voimavarojensa asettamissa puitteissa.
Keskustalaisina uskomme ihmisiin, ja heidän pyrkimyksiinsä olla osana työelämää.
Annettaisiinko siihen vihdoin mahdollisuuksiakin?
Toisaalta ennaltaehkäisevän tuenkaan merkitystä nuorten jaksamiselle ei voi väheksyä. Ongelmien ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen sekä hoitoon ohjaaminen ovat avainasemassa nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Nuoren ei tule jäädä yksin ongelmiensa kanssa.
Ennaltaehkäisevän tukemisen merkitys korostuu nykypäivän suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, joka ei anna sijaa erilaisille elämäntilanteille. Nuoren elämään liittyy usein isoja elämänmuutoksia, kuten muutto uudelle paikkakunnalle, stressi opintojen edistymisestä ja työllistymisestä.
Varhain opitut elämänhallinnan keinot, yhteisöllisyys ja joukkoon kuulumisen tunne auttavat jaksamaan läpi elämän kriisitilanteiden.
Nuoriin sijoitetut resurssit maksavat itsensä takaisin kasvavana hyvinvointina ja työelämässä jaksamisena.
Anne Hyyryläinen
KOL:n 1. varapuheenjohtaja
(Kolumni julkaistu Suomenmaassa 20.2.2013)
