Uutisviikko on ollut tulvillaan suomalaisen teollisuuden yt-neuvottelutiedotteita. Näiden yritysten kohtaamat haasteet pätevät kuitenkin myös julkiseen sektoriin.

Sekä yritysten, liikelaitosten että kuntien on huolehdittava työn tuottavuudesta ja suomalaisen työn kilpailukyvystä omassa organisaatiossaan. Lukuisista optimoivista toimenpiteistä huolimatta kehitettävää riittää.

Monilla näistä organisaatiosta on juuri tällä hetkellä käsissään voimavara, jota ei hyödynnetä täyteen potentiaaliinsa.

Näin kesäkuukausina yli satatuhatta kesätyöntekijää työskentelee eri organisaatioissa. Tyypillinen kesätyöntekijä on päätoimisesti alaa opiskeleva nuori.

Tämän vuoksi kesätöiden nähdäänkin perinteisesti hyödyttävän eniten kesätyöntekijää, joka oppii uutta ja saa parhaassa tapauksessa oman alansa työkokemusta. Mutta lukuisia hyötyjä olisi tarjolla myös organisaatioille.

Kärjistäen voi sanoa, että kesätyöntekijät palkataan vakityövoiman tuuraajiksi lomakaudelle. Alkukesästä kesätyöntekijät perehdytetään työtehtäviinsä, jonka jälkeen he työskentelevät usein 2–4 kuukautta itsenäisesti kunnes työsuhde päättyy.

Perehdytyksen jälkeen kesätyöntekijöihin ei välttämättä panosteta ja työsuhteen päättyessä kesätyöntekijät vievät oppimansa ja ideansa mukanaan.

Kesätyöntekijöiltä puuttuu usein mahdollisuus tai kannustus vaikuttaa kesätyöpaikan toimintatapoihin ja tulevaisuuteen. Organisaatioissa ei tällä hetkellä ymmärretä sitä voimavaraa, mikä kesätyöntekijöissä voi olla.

Nuorilla työntekijöillä on kyvykkyyttä tehdä havaintoja aina kokouskäytännöistä monimutkaiseen teknologiaan asti.

Sopivan kannustuksen turvin he voivat havainnoida ja tunnistaa työyhteisön ongelmakohtia, tuottaa tuoreita ideoita ja ennen kaikkea välittää uuden sukupolven kiinnostusta työhön, toimintatapoihin ja prosesseihin.

Etenkin alaa opiskelevilla voi olla näkemystä uusista menetelmistä, jotka voisivat hyödyttää organisaatiota. Tuoreet näkökulmat ovat tarpeen, koska jatkuva muutos on menestyksekkään liiketoiminnan elinehto.

Työnantajien tulisikin huomioida kesätyöntekijät myös perehdytyksen jälkeen. Työsuhteen aikana on tärkeää, että kesätyötä tekevä nuori tietää, että hänen ideansa halutaan kuulla.

Menetelmiä on monia, mutta ennen kaikkea organisaation aloitekäytännöt on tuotava tutuiksi. Lisäksi ohjatut kesätyöntekijöiden työpajat, ideariihet ja palaverit osaston sisällä tai koko organisaation laajuisesti voivat hyödyttää molempia osapuolia.

Mutta tärkein aika on näin loppukesästä kesätyöntekijöiden työsuhteiden lähentyessä loppuaan.

Kirjallisen palautteen kerääminen kesätyöntekijöiltä on hyvä perusta kehitysideoiden keräämiseen, mutta esimiehen tulisi myös varata aikaa keskusteluun kasvotusten.

Kysykää kesätyöntekijöiltänne rohkeasti, mitä he ovat nähneet organisaatiossanne toimivaksi, missä on kehitettävää ja mitä uusia kehitysideoita heillä on.

Hyödyntäkää kaikki resurssinne, myös ne väliaikaiset.

Tarja Männistö

Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen

(kirjoitus julkaistu Suomenmaassa 14.8)