Kansanedustaja Lasse Männistö kritisoi kannanotossaan keskustaa aluepolitiikasta korkeakoulutuksessa. Korkeakoulun sijoittaminen jokaiseen maakuntaan ei sulje pois sitä, etteikö opetus olisi laadukasta ja etteikö korkeakoulutuksen kehittämistä mietittäisi ehyenä kokonaisuutena. Tahtotila siitä, että joka maakunnassa on korkeakoulu toteutuu helposti. Tällä hetkellä tilanne on koko korkeakouluverkkoa tarkastellessa siitä paljonkin yli.
Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja Hilkka Kemppi: “On huvittavaa, että Männistö samaan aikaan vastustaa aluepolitiikkaa ja korostaa työelämän ja opiskelijoiden tarpeita, jotka ovat monilta osin aluepoliittisia kysymyksiä.” Keskustaopiskelijat pohtivatkin, että unohtiko Männistö huomioida kirjoituksessaan ammattikorkeakoulujen merkittävän alueellisen kehittämisen roolin korkeakoulutuksessa. Surullista myös huomata miten vähän kannanotossa arvostetaan Suomen alueellista monimuotoisuutta tai laadukasta työvoimaa myös muualla kuin suurissa keskuksissa. Sitä ei nähdä voimavarana, vaan uhkana tai hyötynäkökulmasta.
Etäisyydellä on merkitystä koulutusalan valinnassa myös tutkimusten mukaan. Tuomo Suhonen tarkasteli väitöskirjassaan Jyväskylän yliopistoon korkea-asteen koulutusvalintoihin liittyviä alueellisia kysymyksiä, erityisesti etäisyyden vaikutusta alavalintaan sekä opiskelupaikkakunnan vaikutusta menestymiseen työmarkkinoilla. Tulosten mukaan sata kilometriä pidempi matka lähimpään tietyn koulutusalan oppilaitokseen vähensi noin 15 prosentilla todennäköisyyttä valikoitua alalle. Lisäksi Suhonen kiistää opiskelualueen vaikutuksen työstä saatavaan palkkaan kannustaen korkeakoulujen maantieteelliseen hajauttamiseen. Rakenteellisen kehittämisen päätöksien tulee perustua laadulliseen ja määrälliseen tutkimustietoon.
Korkeakoulujen määrän ja maakuntien suhteen sijaan Keskustan opiskelijaliitto on huolissaan koulutusalojen voimakkaasta periytymisestä vanhemmilta lapsille. “Koulutuksen tasa-arvo on todellinen ongelma, johon koko puolue aikoo käyttää voimavarojaan sen sijaan, että kinastelemme aluepolitiikan ja koulutuspolitiikan suhteesta paperilla”, Kemppi painottaa.
Toimipisteitä pitää olla riittävästi ympäri Suomea, jotta lähiopetus on kaikkien inhimillisesti saavutettavissa. Jo nyt etäisyys lähimpään korkeakouluun saattaa kasvaa Suomessa reilusti yli 400 kilometriin. On totta, että esimerkiksi digitaalisia oppimisympäristöjä ja korkeakoulujen yhteistyötä lisäämällä koulutuksen saatavuutta voidaan helpottaa. Nämä ovat hyviä ratkaisuja.
Lisätietoja:
Hilkka Kemppi, puheenjohtaja, hilkka.kemppi(at)keskustaopiskelijat.fi, 050 389 7260
Elina Helmanen, pääsihteeri, elina.helmanen(at)keskustaopiskelijat.fi, 045 656 9264
Lähteet: Teos Studies on Higher Education Choices and Spatial Labour Markets on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics numerona 138, 158 s., Jyväskylä 2013, ISSN 1457-1986, ISBN 978-951-39-5462-8 (nid.), ISBN 978-951-39-5463-5 (PDF).
