Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous vaatii, että korkeakoulujen yhteiskunnallista vastuuta vahvistetaan ja opiskelijoiden asema turvataan lailla korkeakoulujen päätöksenteossa. Korkeakoulujen profilointi turvaa laadukkaan koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallisesti.
Korkeakoulujen itsehallintoa on vahvistettava niiden perusrahoitusosuuden nostamisella. Vahva itsemääräämisoikeus vaatii kuitenkin vastapainokseen korkeakoulujen yhteiskunnallisen vastuun vahvistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa koulutuksen saavutettavuuden, alueellisen koulutustason, elinvoiman, koulutetun työvoiman tarjonnan sekä elinikäisen oppimisen vahvaa huomioimista rahoitusperusteissa.Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee kyetä reagoimaan yhteistyössä autonomisten korkeakoulujen kanssa alueiden työvoimatarpeen kehitykseen järkevällä aloituspaikkasuunnittelulla, huomioiden koko suomalaisen koulutuskentän kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Suomen korkeakoulujen ei tule kilpailla keskenään, vaan luoda yhtenäinen kokonaisuus joka on kansainvälisesti kilpailukykyinen.Koulutuksen on oltava tulevaisuudessa kaikille maksutonta.
– Korkeakoulut eivät ole muun yhteiskunnan ulkopuolella, vaan sen keskellä. Koulutus ja tutkimus ohjaavat yhteiskunnan suuntaa ja tukevat uuden oppimista. Tästä seuraa myös korkeakoulujen yhteiskunnallinen vastuu ihmisten mahdollisuuksien turvaamisesta itsensä kehittämiseen ja yrittämiseen, sanoo Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Arttu Karila.
Opiskelijat on asetettava yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muuhun korkeakouluyhteisöön. Lakiin on saatava kirjaus opiskelijoiden pakollisesta edustuksesta korkeakoulujen toimintaa kehittävissä työryhmissä. Opiskelijoiden yhdenvertaisen aseman tärkein turva on kuitenkin korkeakoulussa toimiva ylioppilaskunta tai opiskelijakunta, joiden perustoiminta turvataan opetus- ja kulttuuriministeriön maksamalla, jäsenkohtaisella rahoituksella. Ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta, korkeakouluyhteisön kehittäminen ja opiskelijoiden aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen.
-Opiskelijat eivät ole toimitusjohtaja-rehtorien asiakkaita, vaan korkeakouluyhteisöjen yhdenvertaisia jäseniä. Kuluttaja-ajattelun sijaan tarvitaan demokratian vahvistamista korkeakouluissa. Opiskelijoilla on oltava tasavertainen edustus aina kun päätöksiä tehdään, Karila vaatii.
Suomen korkeakoulukenttä tulisi nähdä itsenäisten korkeakoulujen yhteistyöverkostona. Jokainen korkeakoulu on kirjattava lakiin. Korkeakoulujen vahva erikoistuminen turvaa resurssit laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen koko Suomessa.
Sivistys-Suomi tarkoittaa jokaisen suomalaisen tavoittavaa koulutusta – varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen. Suomella ei ole varaa vastakkainasetteluun myöskään koulutuksen kentällä. Suomen tulevaisuus näyttää valoisalta niin kauan, kun valtiovalta turvaa resurssit huippututkimukseen ja laadukkaaseen koulutukseen koko maassa. Ikävä kyllä opetusministeriön nykyinen linja ei sitä tee, Keskustan Opiskelijaliiton vuoden 2018 puheenjohtaja Auli Piiparinen huomauttaa.
Lisätietoja:
Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja
Arttu Karila
arttu.karila@keskustaopiskelijat.fi
050-3897260
Vuoden 2018 puheenjohtaja
Auli Piiparinen
+358 44 291 5966
piiparinen.auli@gmail.com
