KOL:n kahdeksan kovaa korkeakouluvisioon

Opetus- ja kulttuuriministeriö esitteli viime lokakuussa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision vuodelle 2030. Keskustaopiskelijat näkivät vision tavoitteet pääosin kannatettavina, erityisesti tavoitteet kouluttaa 50% nuoresta ikäluokasta ja investoida 4% BKT:stä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan olivat tervetulleita.

Vision työstämisessä edetään tänä vuonna konkreettiseen vaiheeseen, jossa työryhmät työstävät visiolle tiekarttaa. Keskustaopiskelijat tahtovat jatkaa vision yhteisöllistä valmistelua, ja esittävät oman ehdotuksensa kahdeksasta konkreettisesta toimenpiteestä vision tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotukset on jaettu kolmen pääkategorian alle.

Joustavat opiskelumahdollisuudet koulutuksen läpäisyn parantajana

Jotta puolet nuoresta ikäluokasta saadaan koulutetuksi, täytyy koulutuksen läpäisyä parantaa merkittävästi. Keskustaopiskelijat näkevät joustavat, omaa elämäntilannetta tukevat opiskelumahdollisuudet ja ensiluokkaisen ohjauksen merkittävinä läpäisyn parantajina.

1. University of Finland – kaikkien Suomen korkeakoulujen verkko-opintotarjonta yhteen verkkokorkeakouluun

Opiskelu on entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta. Erilaiset elämäntilanteet, kuten perheellisyys tai työt, vaikuttavat opiskelutahtiin, eikä perinteinen luento-opetus ole vaihtoehto kaikille. Myös osaamisen täydentämistä täytyy helpottaa. Korkeakoulujen täytyy madaltaa raja-aitojaan ja lähteä yhteistyön tielle helpottaakseen opiskelua erilaisille oppijoille. Kaikkien suomalaisten korkeakoulujen verkko-opintotarjonta tulee koota yhteen verkkokorkeakouluun, University of Finlandiin.

2. Lisäresursseja ohjaukseen yksilöllisten opintopolkujen luomisen takaamiseksi

Koulutuksen keskeyttämistä voidaan ehkäistä joustavilla, opiskelijan mielenkiintoon perustuvilla opintopoluilla ja tavoitteellisella opintojen ohjauksella. Tutkintojen ydin täytyy säilyttää, mutta opiskelijan täytyy kyetä luomaan omaa osaamisprofiiliaan nykyistä vapaammin tutkintoon sisältyvillä vapaasti valittavilla opinnoilla. Opintoja pitää pystyä suorittamaan muissa korkeakouluissa ja työelämän yhteydessä. Ohjaukseen täytyy lisätä resursseja, jotta keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat saadaan suorittamaan tutkintonsa tai ohjattua heidät uudelle polulle.

3. Vapaaehtoinen harjoittelu myös yliopistojen tutkinto-ohjelmiin

Moni yliopisto-opiskelija on tutkintonsa näkökulmasta mielekkäissä ja opintoja tukevissa työtehtävissä jo opintojen aikana. Osan vapaavalintaisista opinnoista tai työelämäopinnoista tulee pystyä korvaamaan 5-15 opintopisteen laajuisella, tutkinnon osaamistavoitteita tukevalla harjoittelulla.

4. Lyhyet opiskeluoikeudet elinikäisen oppimisen edistäjänä, tuplatutkinnot vain tarkoitukseen

Moni korkeakoulututkinnon suorittanut hakeutuu uudestaan korkeakouluun osaamisen täydentämiseksi, ja vie näin paikan hakijalta jolla ei vielä ole tutkintoa. Osaamisen täydentämisen tulee sujua tulevaisuudessa joustavammin: korkeakoulut voisivat myöntää lyhyitä, noin vuoden mittaisia opinto-oikeuksia osaamistaan täydentäville korkeakoulutetuille. Tänä aikana opiskelija voisi suorittaa moduuliopintoja, joiden suorittamisesta saisi todistuksen mutta ei tutkintoa.

Rakenteet yhteistyön edistäjänä ja työrauhan turvaajana

Keskustaopiskelijoiden mielestä rakenteiden pitää edistää oppimista, ja niiden kehittämisestä tulee keskustella rohkeasti ja avoimesti. Korkeakoulujen ja opiskelijoiden yhdenvertainen asema tulee turvata, samoin kuin koulutuksen saavutettavuus.

5. Kaikki korkeakoulut tasavertaiseen asemaan laissa

Tällä hetkellä yliopistot on kirjattu lakiin, mutta ei ammattikorkeakouluja. Tilanne asettaa korkeakoulut eri asemaan, ja työrauha ei ole turvattu. On aika tunnustaa kaikki korkeakoulut tasa-arvoisina yhteiskunnassamme, ja kirjata myös ammattikorkeakoulut lakiin. Yliopisto- ja AMK-lakien yhdistämisestä tulee tehdä selvitys, jossa kartoitetaan yhteisen lain mahdollisia hyötyjä ja haittoja, yhdessä sidosryhmien kanssa.

6. Jokaisessa maakunnassa pitää olla korkeakoulu

Vision maalaamassa kuvassa Suomessa on 2030 vähemmän korkeakouluja ja ne ovat vaikuttavampia. Rakenteita on hyvä tarkastella ja kehittää, mutta Keskustaopiskelijat tahtovat varmistaa alueiden erityispiirteiden ja vahvuuksien hyödyntämisen koulutuksessa, sekä koulutuksen saavutettavuuden. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutus on elintärkeää monen alueen asukkaiden terveyden takaamiseksi.

Perusvalmiudet kuntoon

Keskustaopiskelijat uskovat että nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa opiskelijoiden ja korkeakoulujen toiminnan perusedellytyksistä tulee pitää huoli. Vain näin säilytämme koulutusjärjestelmämme laadukkaan pohjan ja pidämme huolen osaamistason säilymisestä.

7. Kansainvälistymisjakso kaikille korkeakouluopiskelijoille

Suomi kansainvälistyy, ja kansainvälisen osaamisen ja ymmärryksen tulee olla luonteva pala korkeakoulutetun osaamispaletissa. Vieraiden kielten opiskelu tulee olla kiinteä osa korkeakoulututkintoa. Jokaiseen korkeakoulututkintoon tulee sisältyä tarpeeksi laaja kansainvälistymisjakso. Jakson voi suorittaa esimerkiksi opiskelijavaihdossa, työharjoittelussa ulkomailla tai kansainvälisessä yrityksessä kotimaassa, tai kansainvälistymistä tukevalla opintomoduulilla.

8. Resurssien kohdistaminen laadukkaaseen perustutkimukseen synnyttämään innovaatioita

Laadukas perustutkimus vaatii otollisen ympäristön: pätevät ja motivoituneet tutkijat, kansainvälisen tutkimusyhteistyön ja merkityksellisiin tutkimusalueisiin panostamisen. Suomalainen menestyminen innovaatioissa perustuu vahvaan perustutkimukseen, ja sen toteuttamiselle vaaditaan riittävät resurssit ja työrauha. Perustutkimuksen rahoitus tulee olla yhdenvertainen, vakaa ja korkeakoulun kokoon sidottu, ja tätä rahoitusta pitää voida täydentää kilpaillulla tutkimusrahoituksella.

Keskustan Opiskelijaliiton kahdeksan konkreettista ehdotusta laadittiin keskustaopiskelijoille suunnatun kyselyn, liiton ohjelmapapereiden ja liittohallituksen keskustelun pohjalta.

Lue lisäksi: liittokokouksen kannanotto kansallisesta koulutuksen saavutettavuussuunnitelmasta. 

 

Lisätiedot:

Varapuheenjohtaja
Emmi Paajanen
emmi.paajanen@gmail.com

Puheenjohtaja
Auli Piiparinen
050 3897260
auli.piiparinen@keskustaopiskelijat.fi

Jaa tämä artikkeli