Tänään vietämme ympäri Eurooppaa yhteistä juhlapäiväämme, Eurooppa-päivää.
Maailmansodissa Eurooppaa revittiin riekaleiksi. Ihmisiä kuoli. Eurooppa-päivän historia juontaa juurensa toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, Schumanin julistukseen vuoteen 1950.
Julistuksessa ehdotettiin yhtenäisen Euroopan luomista rauhan ylläpitämiseksi. Se oli varhainen askel kohti Euroopan unionin perustamiseen johtanutta Euroopan valtioiden välistä yhteistyötä. Kun kyetään asettamaan yhteisiä hyviä päämääriä, ollaan jo turvallisuuden kannalta vakaammalla maaperällä.
Tänä keväänä minulla on ollut ilo saada olla harjoittelussa Anneli Jäätteenmäen toimistossa Euroopan parlamentissa Brysselissä. Se on ollut avartavaa ja opettavaa.
EU:ssa vaikutetaan lukuisiin asioihin aktiivisesti. Olen tavallaan päässyt pikkuruiseksi osaksi EU:n toimintaa koneiston sisälle. EU on näyttäytynyt valtavana kokonaisuutena.
Asioita on laidasta laitaan. Välillä aiheena on esimerkiksi tasa-arvo tai oikeusvaltiokehitys, välillä monivuotinen budjetti, mikromuovi tai interreilaaminen. Työpaikkarakennus on niin iso, että olen eksynyt monta kertaa. Myöskään työmatkakilometrejä ei kaihdeta, sillä kuukausittain ollaan viikko töissä Strasbourgissa Ranskassa.
EU vaikuttaa ihmisten arkeen monella tapaa. Matkustaminen on vaivatonta. Kaupassa valikoima on laajempi. Yritykset voivat viedä tuotteitaan tai palveluitaan ulkomaille helpommin ja sitä kautta työllistää enemmän ihmisiä. Ulkomaille voi lähteä töihin tai opiskelemaan. Osa maksamistamme veroeuroista menee Suomen EU-jäsenmaksuihin.
Aikaisemmin museo-oppaana työskennellessäni sain keskustella monien lottien ja sotaveteraanien kanssa. Heidän viestinsä oli selvä. Usein he halusivat sanoa, että huolehtikaa te nuoret siitä, ettei enää koskaan jouduta sotaan.
Euroopan valtioiden yhteistyön tärkein tehtävä alusta asti on ollut ylläpitää rauhaa Euroopassa. Sitä se on edelleenkin, vaikka nykypäivän turvallisuusuhkat ovat moninaisia. Ihminen tuudittautuu helposti turvallisuuden tunteeseen, mutta maailmanpolitiikka on viime aikoina ollut välillä huolestuttavaa seurattavaa.
Oikeusvaltioperiaate on osa kestävän rauhan projektia, ja siksi EU:n on pidettävä lujasti kiinni oikeusvaltioihanteesta. Rauhan ei saa antaa särkyä. EU:n on edistettävä rauhaa paitsi Euroopassa myös kansainvälisissä yhteyksissä.
Hyvää Eurooppa-päivää!
Inna Kallioinen
KOL:n liittohallituksen jäsen
