Hyvät matkustajat. Tämä on InterCity juna Helsinkiin. Pysähdyspaikkojamme ovat Joensuu, Jyväskylä ja Salo. Hyvää matkaa! VR:n junakuulutukset ovat ehtineet opintojen aikana tulla turhankin tutuksi. Vielä reilu vuosi sitten olin lähes jokaisena viikonloppuna matkalla johonkin: tapahtumiin, kokouksiin tai tapaamaan ystäviä, sukulaisia ja perhettä. Sittemmin ei olekaan tarvinnut suuremmin matkustella.

Maailmanlaajuisesta koronapandemiasta on vaikea löytää mitään positiivista. Se on rajoittanut ihmisten näkemistä, ja samalla erilaiset etätapahtumat, -kokoukset ja -luennot ovat tulleet tutuiksi. Etätodellisuudesta onkin tullut arkipäivää. En voi kuitenkaan väittää, ettei etätodellisuudessa olisi jotain hyvääkin, vaikka muita ihmisiä ei ole voinut kasvotusten nähdä.

Etäopinnot ja -tapaamiset ovat helpottaneet omaa päivittäistä arkea. Opintoja, kokouksia ja työasioita on pystynyt hoitamaan paikkariippumattomasti. Liikkumiseen paikasta toiseen ei ole tarvinnut käyttää aikaa, vaan tämän on voinut käyttää esimerkiksi lähiluonnossa liikkumiseen.

Haaveilen itse ainakin tulevaisuudesta, jossa opiskelu, työn tekeminen ja luottamustehtävien hoitaminen eivät ole sidottu vahvasti yhteen paikkaa. Lautakunnan kokoukseen olisi mahdollista osallistua esimerkiksi Iso-Syötteen mökiltä tai Suomen poliittisesta järjestelmästä kertovaa luentoa voisi kuunnella mökin terassilta yliopiston ikkunattoman luentosalin sijaan. En tarkoita, että kaikki tulisi jatkossa järjestää pelkästään etäyhteyksin – päinvastoin, haluan tulevaisuudessakin nähdä ja keskustella ihmisten kanssa kasvotusten.

Koronaviruspandemian jälkeinen maailma näyttänee monelta tavoin erilaiselta, vaikka pyrimmekin varmasti vahvasti kohti aikaa ennen koronavirusta. Arvostanemme yhä enemmän toisten ihmisten kasvokkaista tapaamista, vaikka samalla etäopiskelu ja -työnteko jäänevät osaksi arkea.

Monipaikkainen Suomi näyttääkin yhä enemmän tulevaisuuden todellisuudelta. Sen toteutuminen vaatii vain johdonmukaista päätöksentekoa yhteiskunnan eri tasoilla: etätyöskentelytilat, nopeat nettiyhteydet ja joustavuutta erilaisia työskentelymuotoja kohtaan.

Kirjoittaja on Jyväskylän Keskustaopiskelijoiden hallituksen jäsen Arttu Laaksonen, jonka kotiseutu on Salossa, opinnot Jyväskylässä ja sydän suomalaisessa luonnossa.