Tänään Pohjolan päivänä juhlimme pohjoismaista yhteistyötä ja sen perussopimusta eli Helsingin sopimusta, joka allekirjoitettiin tasan 60 vuotta sitten vuonna 1962. Sopimusta on päivitetty muutamia kertoja vuosikymmenien aikana, kuten 1970-luvulla lisäys yhteistyöstä ympäristönsuojelun alalla ja 1990-luvulla maininnat eurooppalaisesta ulottuvuudesta yhteistyössä. Nyt on Pohjoismaiden aika päivittää Helsingin sopimus 2020-luvulle, koska sitä ei ole muutettu vuoden 1995 jälkeen.
Viimeisten 25 vuoden aikana on tapahtunut Pohjolassa kuin maailmalla paljon muutoksia, jotka myös vaikuttavat pohjoismaisen yhteistyön perusteisiin. Isoja muutoksia ovat olleet muun muassa teknologian ja digitaalisuuden kehitys, pakolaisten suuri määrä sekä ilmastokriisi. Nämä muutokset ovat vaikuttaneet paljon ja tulevat vaikuttamaan Pohjoismaihin sekä niiden väliseen yhteistyöhön merkittävästi. Pohjolan maiden ollessa hyvin samanlaisia yhteiskuntia, ovat haasteet ja mahdollisuudet maiden sisällä hyvin samankaltaisia. Lisäksi globalisoituneessa maailmassa Pohjoismaiden ääni olisi yhdessä vahvempi.
Helsingin sopimuksessa ei esimerkiksi nosteta lainkaan esiin yhteistyötä ilmastotoimissa ympäristönsuojelun ohella. Viime vuosina erilaiset kriisit ovat alkaneet olla arkipäivää, jolloin tulevaisuuden kannalta kriisivarautuminen tulisi olla osa yhteistyön perusteita. Helsingin sopimusta allekirjoitettaessa ulko- ja turvallisuusyhteistyötä ei ollut mahdollisuutta sisällyttää yhteistyön ydinosiin, mutta tilanne on muuttunut paljon 60 vuodessa ja esimerkiksi kyberturvallisuus on noussut esiin merkittävänä kysymyksenä. Pohjoismaiden välillä tehdään myös yhteistyötä Helsingin sopimuksen ulkopuolisissa teemoissa, jolloin olisi luonnollista tehdä lisäyksiä perussopimukseen.
Helsingin sopimuksessa mainitut yhteistyön ydinalueet ovat yhä relevantteja, mutta niiden toteutumista voi olla vaikea arvioida. Täten sopimuksen tavoitteiden toteutumisen arvio tulisi olla osa sopimuksen päivittämisprosessia. Erityisesti korona-ajan myötä Pohjoismaiden välinen yhteistyö on ollut haastettuna erityisesti liikkuvuuden suhteen. Tässä vaiheessa olisikin tarpeellista arvioida kuinka pitkälle yhteistyössä on päästy ja missä olisi parannettavaa. Vahvempi perussopimus olisi pohja tiiviimmälle yhteistyölle, joka on ollut toiveena.
Helsingin sopimuksen päivittäminen on myös kysymys pohjoismaisen yhteistyön uskottavuudesta. Pohjoismaiden välinen yhteistyö nähdään tärkeänä, mutta jos sen eteen ei olla valmiita tekemään töitä ja pitämään sitä ajan tasalla, tulee se vähitellen menettämään merkitystään ja tulevat sukupolvet eivät välttämättä ymmärrä sen suurta tarvetta. Nuorten kuin muidenkin tulee nähdä, että pohjoismainen yhteistyö toimii ja sillä on merkitystä. Suuntana ei saa olla esimerkiksi pohjoismaisen kieliyhteyden tai koulutusmahdollisuuksien heikentyminen. Päivittäkää siis Helsingin sopimus, jotta pohjoismainen yhteistyö olisi vahva myös tulevaisuudessa!
Kannanoton ovat allekirjoittaneet,
Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto
Finlands Svenska Scouter rf
Keskustan Opiskelijaliitto
Kokoomuksen Nuorten Liitto
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta
Sosialidemokraattiset Nuoret
Sosiaalidemokraattiset opiskelijat – SONK ry
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Suomen Keskustanuoret ry
Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret ry
Suomen Lukiolaisten Liitto
Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry
Svensk Ungdom
Suomen Ylioppilaskuntien Liitto
Vasemmistonuoret
Vasemmisto-opiskelijat
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto (ViNO) ry
De finska ungdomsförbundens gemensamma ställningstagande: Det nordiska samarbetsavtalet måste moderniseras!
Idag, på Nordens dag, firar vi det nordiska samarbetet och dess grundavtal, Helsingforsavtalet, som undertecknades för exakt 60 år sedan år 1962. Avtalet har uppdaterats några gånger genom åren, till exempel för att göra tillägg om ökat samarbete inom miljövårdens område på 1970-talet samt så gjorde man under 1990-talet hänvisningar till samarbetets europeiska dimension. Nu är det dags för de nordiska länderna att uppdatera Helsingforsavtalet till 2020-talet, eftersom det inte har ändrats sedan 1995.
Under de senaste 25 åren har det skett många förändringar i Norden och i världen, vilket också påverkat grunden för det nordiska samarbetet. Några stora förändringar har varit den teknologiska utvecklingen och digitaliseringen, det ökade antalet flyktingar och klimatkrisen. Dessa förändringar har haft stor påverkan och kommer att ha fortsatt påverkan på de nordiska länderna och samarbetet mellan dem. Eftersom de nordiska ländernas samhällen liknar varandra är även utmaningarna och möjligheterna väldigt lika. Dessutom skulle en gemensam nordisk röst vara starkare i en globaliserad värld.
Helsingforsavtalet nämner inte till exempel samarbete kring klimatåtgärder utöver miljövården. De senaste åren har olika kriser börjat blivit vardag och inför framtiden bör krisberedskap vara en del av samarbetsbasen. När Helsingforsavtalet undertecknades var det inte möjligt att inkludera utrikes- och säkerhetsfrågor i samarbetets kärndelar, men situationen har förändrats mycket de senaste 60 åren. Till exempel är cybersäkerhet någonting som inte fanns då. Helsingforsavtalet inkluderar även ärenden som inte är en del av Helsingforsavtalet, därför vore det naturligt att göra tillägg i avtalet.
De kärnområden för samarbete som nämns i Helsingforsavtalet är fortfarande relevanta, men det kan vara svårt att bedöma hur bra de har uppnåtts. Därför bör utvärdering av förverkligandet av avtalets mål vara en del av processen för att uppdatera avtalet. Samarbetet mellan de nordiska länderna har utmanats i och med coronakrisen, inte minst när det gäller rörlighet. I detta skede skulle det vara nödvändigt att bedöma hur långt samarbetet har kommit och var det finns utrymme för förbättringar. Ett starkare avtal skulle vara grunden för ett närmare samarbete, vilket har varit en önskan.
Att uppdatera Helsingforsavtalet är också en fråga om trovärdighet i det nordiska samarbetet. Det nordiska samarbetet ses som viktigt, men om man inte är beredd att arbeta med det och hålla det uppdaterat kommer det gradvis att förlora sin relevans och framtida generationer kanske inte inser samarbetets stora behov. Unga människor, liksom alla andra, behöver förstå att det nordiska samarbetet fungerar och betyder något. Riktningen får inte vara att till exempel den nordiska språkgemenskapen eller att utbildningsmöjligheter försvagas. Därför bör Helsingforsavtalet uppdateras så att det nordiska samarbetet är starkt även i framtiden!
Ställningstaganden är undertecknad av,
Pohjola-Nordens Ungdomsförbund
Finlands Svenska Scouter rf
Keskustan Opiskelijaliitto
Kokoomuksen Nuorten Liitto
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta
Sosialidemokraattiset Nuoret
Sosiaalidemokraattiset opiskelijat – SONK ry
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Suomen Keskustanuoret ry
Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret ry
Suomen Lukiolaisten Liitto
Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry
Svensk Ungdom
Suomen Ylioppilaskuntien Liitto
Vasemmistonuoret
Vasemmisto-opiskelijat
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto (ViNO) ry