Kokoomusopiskelijoiden julkaiseman kannanotto ”Suomalainen ruokajärjestelmä ei ole kestävä” (9.1.2025) maalaa selvää kuvaa kokoomuslaisesta maatalouspolitiikasta – muut määrää ja viljelijä vikisee.
– On väärin uskotella, että rajoittava tekijä ihmisravinnon tuotantoon on rehutuotanto, kun todellisuudessa se on ilmasto ja kasvuolosuhteet, toteaa Keskustanuorten varapuheenjohtaja Maija Kymäläinen.
– Suomalainen viljelijä tekee tällä hetkellä jo paljon toimia ilmaston puolesta. Mihin on kadonnut luottamus viljelijöiden ammattitaitoon ja heidän kykyynsä arvioida omille pelloilleen toimivimmat ratkaisut? kummastelee varapuheenjohtaja ja viljelijä Kymäläinen.
Esimerkiksi lohkokoot, maalajit ja vaihtelevat kasvuolosuhteet asettavat omat rajoitteensa ympäri Suomen. Monipuolinen viljelykierto takaa maan kestävän kasvukunnon ja näin ollen viljelyn myös tulevaisuudessa. Tämä jos jokin on resurssien järkevää käyttöä. Nurmen ja rehun tuotanto on tässä siis avainasemassa. Pelkällä laiduntamisella rehutuotannon korvaaminen on absurdia harhakuvitelmaa.
Yleisimmät palkokasvit ovat herne ja härkäpapu, joille on molemmille asetettu vähintään viiden vuoden viljelykiertovaatimus tautiriskin takia ja joiden kasvattaminen on epävarmaa Suomen olosuhteissa. On myös muistettava, että herne ja härkäpapu ovat ennen kaikkea tärkeitä rehukasveja, joilla on pystytty korvaamaan tuontisoija. Palkokasveja tuetaankin nykyisellään selvästi enemmän kuin viljanviljelyä.
– Palkokasvit ovat tärkeä osa suomalaista ruuantuotantoa ja huoltovarmuutta jo nyt eikä vain hamassa tulevaisuudessa. Palkokasvien muuttaminen nopeasti kasviproteiinin pääasialliseksi lähteeksi ihmisravinnossa on epärealistista, vaikka aihetta tutkitaankin aktiivisesti. Ne eivät ole sellaisia sateentekijöitä, mitä julkisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää, painottaa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Salo.
Nykyisellään maataloudessa hyödynnetään jo merkittävästi sivuvirtoja. Eläimet eivät kuitenkaan ole jäteautomaatteja, joille voi syöttää kaiken ihmisille kelpaamattoman. Eläinten ruokinnassa ja ravinnonlähteissä tulee huomioida niiden hyvinvointi sekä ravitsemukselliset tarpeet.
Jaamme huolen maatalouden kannattavuudesta ja tulevaisuudesta. Rehutuotannon poistaminen esitetyllä tavalla ei huolta helpota – päinvastoin.
