European Higher Education Area, eli EHEA- konferenssi kokoontui Armeniassa 14.-15.5.2015. Ministerien tilaisuudessa oli 47 maan korkeakoulutuksesta vastaavat edustajat sekä Euroopan Komission ja Bolognan prosessin neuvottelevat edustajat. Tapaamisessa luotiin suuntaviivoja eurooppalaiselle korkeakoulutusyhteistyölle, Bolognan prosessille.
Koulutus nähdään avaintekijänä Euroopan tulevaisuudelle. Bolognan prosessin tärkein viesti on nyt elinikäisen oppimisen mahdollistaminen, sillä aktiivinen kansalaisuus, työllistyminen ja itsensä kehittäminen luovat pohjan kilpailukyvyn kasvulle. Suomen on otettava kiinni Euroopan yhteisestä päämäärästä taata kaikille oikeus kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät elämän yllätyksistä huolimatta.
Suomen elinikäisen oppimisen neuvosto julkaisi tavoitteitaan elinikäisen oppimisen kehittämiseksi viisi vuotta sitten. (”Elinikäinen oppiminen – mahdollisuus kasvuun ja työllisyyteen”, 2010).
– Tavoitteet ovat jo auttamattomasti vanhanaikaisia ja yksin niiden avulla me emme selviä esimerkiksi työelämän uusista haasteista, korostaa Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Huumonen.
– Tarvitsemme nyt uuden elinikäisen oppimisen strategian enemmän kuin koskaan. Tämän tulisi olla yksi tulevan opetusministerin ensimmäisistä tehtävistä, toteaa Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Hilkka Kemppi.
Yksilölle ja yhteisölle elinikäisen oppimisen mahdollisuus luo keinoja selviytyä ympäristön muutoksissa. Oppimisen mahdollisuuksilla on merkitys kansalaisten hyvinvoinnille, työpaikkojen kehittymiselle ja koko maan kilpailukyvylle.
Tasa-arvon edistäminen edellyttää oppimisen kynnyksen madaltamista, jonka vuoksi koulutuspoliittinen ohjaus ja rahoitus eivät voi tähdätä vain perustutkintojen suorittamiseen. Tutkintoa lyhyempää täydennys- ja lisäkoulutusta tarvitaan nykyistä enemmän korkeakoulutuksessa. Vapaa sivistystyö vastaa myös ikääntyvän väestön ja työvoiman ulkopuolella olevien tarpeisiin. Korkeakoulujen tulee ottaa koppia nykyistä paremmin tilaus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisestä.
Osaamisen tunnustamisella puolestaan edistetään liikkuvuutta koulutusjärjestelmän sisällä ja sitä kautta työttömien uudelleen työllistymistä. Tutkimusten hyväksilukuja ja täydennyskoulutusta helpottaaksemme vaadimme tutkimuksen kansallisen viitekehyksen käyttöönottoa.
– Pöytälaatikossa odottava kansallinen tutkimusten laadun viitekehys (NQF) on ehdoton edellytys tasalaatuisen korkeakoulutuksen tarjoamiseksi, toteavat liittojen puheenjohtajat Kemppi ja Huumonen yhteen ääneen.
Lisätietoja:
Hilkka Kemppi
Puheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto – KOL
050 3897260
hilkka.kemppi@keskustaopiskelijat.fi
Hanna Huumonen
Puheenjohtaja
Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry
045 112 9299
puheenjohtaja@sonk.fi
