Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala tyrmää opetusministeri Kiurun aikeet ottaa käyttöön lukukausimaksut suomalaisissa korkeakouluissa opiskeleville ulkomaisille opiskelijoille. Hakalan mukaan ajatus maksullisesta korkeakoulutuksesta tuottoisana bisneksenä on itsepintaista ideologista haihattelua, jolle ei löydy katetta arkilogiikasta tai tutkimustuloksista. Toteutuessaan lukukausibisnes olisi haitallista sekä kansantaloudelle että koko suomalaisella korkeakoulusektorille.
-Puolet Suomessa tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa olevista ulkomaisista opiskelijoista jää maahan töihin valmistumisen jälkeen hyviksi veronmaksajiksi. Maksuton korkeakoulutus on Suomen harvoja valttikortteja kilpaillessamme kansainvälisistä huippuosaajista, ja palvelee erinomaisesti sekä korkeakoulujen kansainvälistymistä että kotimaisia työmarkkinoita. Opetusministeri Kiuru on valitettavasti eksymässä väärälle polulle lukukausimaksuja esittäessään, toteaa Hakala.
Hakala vaatii muitakin kuin ideologisia perusteluja lukukausimaksuille. Lukukausimaksujen toimivuutta testattiin hiljattain suomalaisissa korkeakouluissa, ja kaikki tulokset osoittavat ettei lukukausimaksuista ole hyötyä. Esimerkiksi Aalto-yliopiston maksullisiin koulutusohjelmiin onnistuttiin tänä vuonna houkuttelemaan vain 80 opiskelijaa, joista ainoastaan 13 maksoi lukukausimaksunsa itse. Muut opiskelijat tulivat maahamme vain, jos yhteiskunta suostui lukukausimaksuissa maksumieheksi. Stipendibyrokratian seurauksena lukukausimaksut osoittautuivat lähinnä rahareiäksi suomalaisille yhteiskunnalle. Hakala kehottaa myös Kiurua vilkaisemaan Ruotsiin, jossa lukukausimaksut romahduttivat kansainvälisten opiskelijoiden määrän viidennekseen aiemmasta. Esimerkiksi Saksassa valtiolliset yliopistot ovat jo pitkälti luopuneet lukukausimaksuista ulkomaisille opiskelijoille ja näin parantaneet kilpailukykyään.
-Parasta korkeakoulubisnestä Suomelle on ulkomaisten osaajien vetäminen maahamme opiskelijoiksi ja veronmaksajiksi. Lukukausimaksut ovat todellisuudesta irtaantuneiden teoriaherrojen ja impivaaralaisten lempilapsi, mutta tosielämä on osoittanut ne Suomeen sopimattomaksi ajatukseksi. Korkeakoulutuksen bisnesmahdollisuudet ovat muualla, esimerkiksi tilauskoulutuksessa, jonka edistämiseen panokset on haihattelun sijasta asetettava, vaatii Hakala.
Hakala toivoo myös opetusministeriön nykyjohdon ja esimerkiksi Alexander Stubbin lopettavan populistiset puheet Suomen valtion maksamien lukukausimaksujen laskemisesta osaksi kehitysyhteistyömäärärahoja. Kehitysyhteistyöksi voidaan laskea vain sellainen koulutus, joka on suunniteltu kehitysmaiden lähtökohtia ja tarpeita silmälläpitäen ja toteutetaan yhteistyössä kehitysmaiden kanssa. Mikäli nykyhallitus aikoo jatkaa toteuttamallaan kehitysyhteistyön alasajolinjalla, olisi se ainakin syytä tehdä avoimin kortein eikä älyllisesti epärehellisellä tavalla, muistuttaa Hakala.
Lisätietoja:
Jirka Hakala
jirka.hakala(at)keskustaopiskelijat.fi
050 389 7260
