”Tarvitsemme lisää yrittäjyyttä, uusia innovaatioita ja näin uutta puhtia talouden rattaisiin”. Tässä lyhyesti näinä aikoina niin kovin usein kuultu hokema. Talouskasvua ja yrittämisen edellytyksiä voi ja pitää kohentaa monin eri tavoin. Aiheeseen liittyvässä keskustelussa on kuitenkin yksi näkökulma ollut vailla huomiota. Koulutuksen merkitys yrittämisen, innovaatioiden ja talouskasvun alkulähteenä

Valmiudet yrittäjäksi ryhtymiseen koostuvat monesta pienestä palasesta. Tarvittavasta tietotaidosta ja liiketoimintaosaamisesta, rohkeudesta, luovuudesta sekä kyvystä yhdistellä asioita ja luoda innovaatioita.

Kaikista ei pidä tulla yrittäjiä, mutta jokainen voi omaksua yrittäjämäisen tavan olla, elää ja tehdä työtä.

Koulutusjärjestelmämme tarkoitus peruskoulusta yliopistoon on tarjota yleissivistävä perusta sekä mahdollinen ammattiosaaminen tai syvempi asiaosaaminen tiettyyn tieteenalaan.

Mutta on kysyttävä, onko opetusjärjestelmä, joka perustuu valmiiden vastauksien etsimiseen valmiisiin kysymyksiin tarkoituksenmukaista kasvatettaessa opiskelijoista ja oppilaista itsenäisiä, rohkeita ja kekseliäitä yksilöitä?

Valmistammeko liikaa ihmisiä samaan muottiin?

Koulutamme liikaa asiantuntijoita ja liian vähän osaajia. Faktat meillä on hallussa, mutta onko tarvittavat valmiudet soveltaa tietoa ja luoda uutta.

Koulutusjärjestelmämme on jämähtänyt paikoilleen. Peruskoulussa opettajien puntit tutisevat tietotekniikan edessä.

Ammattikoulussa ja ammattikorkeakoulussa työelämälähtöisyys on enää korulause ja yliopistossa hädin tuskin päästy irti piirtoheittimistä ja liitutauluista.

Koulutus tarjoaa valmiudet työelämään ja opettaa ymmärtämään maailmaa sekä yhteiskunta

Koulutuksen pitäisi aina olla askeleen edellä ympärillä olevaa maailmaa. Valmistaa oppilaat ja opiskelijat tähän päivään eikä eiliseen.

Pieni maa ei pärjää ilman korkeaa osaamista ja innovaatioita. Koulutusjärjestelmän pitää olla dynaaminen ja liikkua ajan mukana.

Pitää kouluttaa sitä mitä on tarve, mutta tarjota myös joustava mahdollisuus vaihtaa ammattia tai hankkia lisäkoulutusta.

Yliopistojenkin pitäisi tarjota työelämäosaamista. Eikä se ole pois tieteeltä.

Oppilaanohjaamiseen on käytettävä enemmän aikaa läpi koulutusjärjestelmän. Oleellista on löytää oppilaan ”oma juttu” ja intohimo.

On tosissaan pohdittava asiantuntijoiden johdolla, mitä on se tämän päivän oleellinen tieto, jota myös koulumaailman pitää opettaa.

Edellytyksiä yrittäjäksi ryhtymiseen on parannettava koulumaailman kautta.

On tarjottava tietotaito, mitä yrittäminen edellyttää, mutta ennen kaikkea kasvattaa rohkeita osaajia. Mennä ulos luokasta ja toteuttaa itseään.

Vuoden päästä on jälleen eduskuntavaalit ja on hyvinkin mahdollista, että keskustalle silloin hallituspaikka aukeaa.

Maailman muuttuessa keskustalaiselle opetusministerille olisi tarvetta olla näyttämässä suuntaa sivistyksen tulevaisuudelle ja vaalia korkeatasoisen opetuksen merkitystä kansakunnan menestymisen avaintekijänä.

Kenneth Sundberg

KOL:n liittohallituksen jäsen

(Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 7.5.2014)