Suomalaisen koulutusjärjestelmän perusperiaatteena on pidetty sitä, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin taidot ja motivaatio riittävät. Opintopolun muotoutumiseen pitäisi periaatteessa vaikuttaa pelkästään opiskelijan oma tahto ja kyvyt. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa muiden tekijöiden, kuten sosiaalisen taustan, varallisuuden tai asuinpaikan vaikutus on tehty niin merkityksettömäksi kuin mahdollista.

On kuitenkin huolestuttavaa, että sukupuoli ohjaa edelleen vahvasi nuoren opintojen suuntautumista. Naiset pärjäävät esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa keskimäärin miehiä paremmin. Jo pitkään korkeakoulu-opiskelijoista 60 prosenttia on ollut naisia ja sen lisäksi naiset valmistuvat nopeammin. Monilla aloilla erot ovat hyvin räikeitä kumpaankin suuntaan. Tekniset alat ovat miesvaltaisia, naisvaltaisuus korostuu humanistisissa ja kasvatustieteissä, sekä hoiva-alalla.

Syyt sukupuolittuneille opintopoluille ovat syvällä sukupuolirooleissa ja juontavat juurensa varhaiskasvatukseen saakka. Ongelma on monisyinen ja yhteinen. Peruskoulussa syntyy luonnostaankin malleja tyttöjen ja poikien käyttäytymisestä, mutta tästä pitää päästä yli ja ainakin itse oppiminen pitäisi osata mitoittaa niin että se palvelee kaikkia kaikissa aineissa.

Korkeakoulujen on tunnustettava oma roolinsa ja toimittava sen mukaan. Opetusministeriön ohjaamana ne ovat juuri tällä hetkellä uudistamassa opiskelijavalintojaan. Kyseessä on vuoteen 2020 mennessä toteutettava uudistus, jonka tavoitteena on vähentää välivuosia ja keventää pääsykoerumbaa. Samalla, kun järjestelmä laitetaan uusiksi, pitää sen vaikutuksia arvioida muistakin kuin käytännön näkökulmasta.

Sukupuolivaikutusten arvioinnin tekeminen olisi kohdallaan jokaisessa korkeakoulussa. Heillä on käytössään paras tieto hakijoidensa valmiuksista ja sosiaalisesta jakautumisesta sekä koulutusvaihtoehtojen mielikuvista. Edunvalvonnan paikka olisi myös ylioppilas- ja opiskelijakunnilla, jotka varmasti myös toivovat opinpolkujen ja opiskelijavalinnan olevan tulevaisuudessa tasa-arvoisempaa.

Lauri Heikkilä
Puheenjohtajaehdokas