Presidentinvaalien jälkeisinä päivinä monet asiantuntijoina esiintyneet kommentaattorit ja osa poliitikoistakin pitivät vaalien tulosta jälleen yhtenä esimerkkinä puolueiden ja puoluepolitiikan hiipumisesta ja jopa kuolemasta. Tältä toki voi näyttääkin, kun katsotaan vaalien tulosta, mutta se ei ole tämän kirjoituksen varsinainen tarkoitus.

Puolueiden merkityksen loppuminen tarkoittaisi käytännössä useitakin muutoksia kansanvaltaiseen poli

ittiseen järjestelmäämme.

Ensinnäkin puolueet tekevät paljon näkymätöntä työtä. Puoluekoneistot, eli ihan tavalliset vapaaehtoiset ihmiset, hankkivat seurakuntavaaleihin, ay-vaaleihin, kuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, eduskuntavaaleihin, eurovaaleihin ja jopa presidentinvaaleihin ehdokkaita ja tietenkin myös lähtevät itse näihin vaaleihin ehdolle.

Jos siis parjattu “puoluevalta” katoaisi, niin samalla myös kansanvallan oleellisimmasta osasta, eli ehdolle asettumisesta vaaleihin, katoasi kaikki suunnitelmallisuus ja sitoutuneisuus. Jokainen ehdokashankintaa tehnyt tietää, että nimet ehdokassuostumuksissa ovat tiukassa. Vaaditaan puheluita ja kahvitusta. Vaaditaan toistoa, työtä ja lisää toistoa. Tätä työtä yksikään viestintätoimisto tai henkilökultin ympärille rakennettu kansanliike ei pystyisi koskaan tekemään.

Puolueet toimivat myös eräänlaisina ehdokkaiden laaduntarkastajina ja lopulta myös laaduntakaajin. Puolueet todellisuudessa järjestävät aina jonkinasteisen karsinnan ehdokkailleen. Joko kaikkia halukkaita ei vain oteta listoille täytteeksi, tai sitten epäilyttävimpiä tapauksia ei edes ehdolle kysytä.

Kun järjestelmällisyys, sitoutuneisuus ja myös tylsistyttävä vakiintuneisuus häviää tai hävitetään politiikasta, niin tilalle saamme

vain trumppeja ja terve helsinki-listojen kaltaisia sekalaisia seurakuntia.

Tällaisen kehityksen seuraukset tiesi jo Santeri Alkio yli sata vuotta sitten. “Kun tietämättömyys saa vallan, niin keinottelijat anastavat kansan valtikan ja hallitsevat.”

Tietenkin olisi myös itsepetosta väittää, että puolueilla menisi Suomessa erityisen hyvin. Jäsenmäärät, ehdokasmäärät ja toimintaan sitoutuneiden ihmisten määrä on ollut vuosikymmenet laskussa puoluekentässä kokonaisuudessaan.

Tässä onkin peiliin katsomisen paikka puolueilla.

Puolueiden on löydettävä aina uudelleen ja uudelleen itsensä ja uudistettava yhteytensä kansalaisiin äänestäjinä ja ennen kaikkea aktiivisina ihmisinä. Puolueiden on jo pelkän kansanvallan kannaltakin pystyttävä kertomaan nykyistä suuremmalla osalle ihmisistä syy siihen, miksi heidän tulisi maksaa vuosittaista jäsenmaksuaan ja uhrata vapaa-aikaansa puoluepolitiikan eteen?

Jaakko Mäki-Petäjä
Keskustan Opiskelijaliitto
Pääsihteeri