Arvoisa puheenjohtaja, hyvä puoluevaltuusto.
Keskustaopiskelijat tervehti ilolla Lahteen kokoontunutta puoluevaltuustoa. Kevät lämmittää sopivasti mieltä ja lähestyvä Sotkamon puoluekokous herättelee viimeisenkin keskustalaisen talviunilta.
Hyvän olon tunteeseen ei kuitenkaan voi tuudittautua. Kansanliikkeellämme on edessään ruuhkavuodet. En usko, että tässä salissa olisi ihmistä, joka ei olisi kuullut tulevista, elintärkeistä kolmista vaaleista. Tänäkin viikonloppuna käsittelemme yhtä vaaliohjelmaa, eikä taida olla näköpiirissä puoluevaltuustoa, joka ei joidenkin vaalien ympärillä pörräisi.
Puhun nyt suoraan huolesta, joka minua ja Keskustaopiskelijoita kalvaa. Minua pelottaa, että puolueemme lamantuu ja turvautuu verkostoon, jonka uskoo olevan puolellaan. Puhun nyt pelkästä “Vakuutetaan omat” -vaalistrategiasta.
Vakuutetaan omat. Eikö meidän tekemämme politiikka sitten ole keskustalaista, jos ei omatkaan vakuutu vaan heidät pitää vakuuttaa? En väheksy oman porukan mukaan saamista, se on meille ehdoton elinehto, mutta tekemistä emme voi jättää siihen.
Usein meiltä poliittisilta nuorisojärjestöjen johdoilta kysytään mikä on poliittinen tilanne. Vertaankin tilannmettamme ajankohtaisen politiikan aiheiseen, työllisyysasteen nostoon.
Helsingin Sanomat uutisoi hetki sitten: Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on arvioinut, että työllisyysasteen pitäisi nousta seuraavan hallituskauden aikana 75 prosenttiin, jotta julkinen talous olisi kestävällä perustalla.
Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Auli Piiparinen arvioi, että keskustan kannatuksen pitäisi nousta tällä hallituskaudella 20 prosenttiin, jotta pääministeriydemme jatko olisi kestävällä perustalla.
Uutinen jatkuu: Ylipäänsä työllisyyden lisääminen on iso ja vaikea kokonaisuus, johon kytkeytyvät esimerkiksi työmarkkinat, verotus, koulutus, sosiaaliturva ja asuminen. Samaa voinee sanoa keskustan kannatuksen nostosta.
Paljon hyvää on tehty, onnellisuutta siitä en tällä puheenvuorolla halua latistaa. Sanomani on ettei meidän ei pidä tyytyä tiettyyn tilaan. En minä, vielä vähemmän ne valtaosa ihmisistä, jotka eivät puoluetoimintaan enää tänä päivänä liity, äänestä pysähtynyttä liikettä. Meidän pitää olla rohkeita ja tavoitella uusia äänestäjäkuntia. Muuten kannatus ei nouse. Jatkuva kehitys tarve pitää meidän nälkäisinä.
Minulla on käsissäni Keskustan Opiskelijaliiton painotuore periaateohjelma itsenäisen Suomen toiselle vuosisadalle: Uusi Sivistys. Uusi sivistys tarkoittaa uutta suhtautumista tähän maailmaan.Tärkeintä ei ole annettujen äänien määrä, vaan annettuihin ääniin johtanut keskustelu. Sitä toivon, kaipaan ja vaadin tältä viikonlopulta, Sotkamolta, maakuntavaaleilta, eduskuntavaaleilta, eurovaaleilta ja Keskustapuolueelta kaikkien näiden yli.
Antoisaa puoluevaltuustoa, älkää pelätkö avata suutanne. Puoluejohdolle ja puoluekokouksessa ehdolla oleville lahjoitan periaatepoliittisen ohjelmamme luettavaksi ja evääksi yhteiselle reissulle.
