Nuorkeskustan vastaukset
1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
Kyllä.
b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii kokonaisuuden tarkastelua ja järjestelmätason muutoksia, ei populismia tai pikavoittoja tulevien sukupolvien kustannuksella. Jokaisen päätöksen ilmastovaikutukset tulee arvioida. Suomi seuraa, tutkii ja ennakoi ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia vaikutuksia.
Ilmastopolitiikan pitää olla kunnianhimoista ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta. Rohkeaa ilmastopolitiikkaa voidaan tehdä myös niin, että sille saadaan kansan hyväksyntä eikä se ole ristiriidassa taloudellisen kehityksen kanssa. Ilmastoystävällinen teknologia voi olla Suomelle merkittävä globaali vientivaltti. TKI-panostukset korkeakouluihin ovat tässä tärkeitä.
Tarvitsemme nopeita ja tehokkaita keinoja. Tärkeintä 0n korvata fossiilisten polttoaineiden käyttö mahdollisimman nopealla aikataululla. Kivihiilen kieltolain aikataulua tulee kiristää, ja myös energiaturpeen käytöstä luopua samassa aikataulussa. Tavoitteena on liikennekulttuurin ja -teknologian muutos kohti vähäpäästöisempää liikkumista. Tämä vaatii panostuksia joukkoliikenteeseen, erityisesti raideyhteyksiin. Esimerkiksi vanhojen polttomoottoriautojen muuttaminen biopolttoaineilla kulkeviksi, jonka edistäminen aloitettiin muuntotuen käyttöönotolla. Samaa suuntaa tulee jatkaa esimerkiksi jakeluverkon kattavuuden tukemisella. Tuotteissa on oltava näkyvissä hiilijalanjälki niin pakkauksen kuin itse tuotteen saralta.
Suomen metsien ja maaperän hiilivarastoista on huolehdittava jatkossakin. Puu on raaka-aineena uusiutuva, ja sen käyttöä Suomessa voidaan lisätä 80 miljoonaan kuutioon vuodessa samalla huolehtien suojelumäärien kasvusta. Tutkitun tiedon on oltava niin metsänomistajan kuin päättäjän saatavilla.
c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?
Nuorkeskusta haluaa puolustaa luonnon monimuotoisuutta ja kestävää luontosuhdetta. Metsäluonnon monipuolisuus turvataan kestävällä metsänhoidolla, riittävillä suojelumäärillä ja maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvaan Metso-järjestelmään panostamalla. Tarvitsemme tukea myös soiden ja kosteikkojen ennallistamiseen ja ylläpitoon. Myös kaupungissa asuvilla tulee oikeus lähiluontoon.
Riistanhoidolla ja säännellyllä metsästyksellä ehkäistään eläinperäisiä tuhoja ja tautien leviämistä. Kalastusta valvotaan tehokkaasti ja säännellään tarvittaessa, jotta kannat olisivat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa.
2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla
a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
EU:n pitää olla suuri suurissa, ja pieni pienissä asioissa. Tarvitsemme vahvaa eurooppalaista yhteistyötä erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hallitun maahanmuuttojärjestelmän kehittämisessä. Eurooppalaisen yhteistyön ei tarvitse tarkoittaa liittovaltiota tai massiivista byrokratiaa. Kaikista asioista ei tarvitse päättää eurooppalaisella tasolla, vaan mahdollisimman lähellä ihmistä.
EU-puheenjohtajuuskauden tärkeimmät tavoitteet ovat ilmastopolitiikan kunnianhimon kasvattaminen ja neuvottelujen käynnistäminen yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta. Samoin Suomen koulutusjärjestelmä on nostettava esiin osana puheenjohtajakautta: meidät tunnetaan maailmalla siitä jo nyt, mutta eriarvoisuuden kaventaminen maksuttomalla ja laadukkaalla koulutuksellamme tarvitsee edelleen enemmän puhetta Euroopassa. Korkeakoulujemme teknologiaosaaminen on myös ylpeyden aihe.
Ajankohtaista on myös maatalouden uuden ohjelmakauden, CAP:n, neuvottelut, joissa Suomea ja maataloutemme erityispiirteitä on kyettävä voimakkaasti puolustamaan.
b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?
Kyllä. Suomen tulee jatkossakin pitää ulkopolitiikassaan esillä kestävää kehitystä, rauhanvälitystä, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia sekä sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää.
c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?
Kehitysyhteistyön tavoitteena tulee olla kohdemaan oman taloudellisen toimeliaisuuden tukeminen. Kehitysyhteistyöllä voidaan myös edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa globaalisti: hyvänä esimerkkinä Afrikkaan metsittämiseen liittyvät hankkeet.
d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?
Kyllä. Tavoitteeksi tulee asettaa 0,7 prosentin saavuttaminen alkavan vaalikauden aikana eli vuoteen 2023 mennessä.
3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi
a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
Suomi on vahva oikeusvaltio, jota ei saa rapauttaa ja jatkossakin pitää kehittää. Suomessa on vahva ja riippumaton oikeuslaitos. Järjestelmässä on kuitenkin myös ongelmia. Käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Keskituloiselle asioiden edistäminen oikeusteitse voi myös tulla kohtuuttoman kalliiksi, jos ei ole oikeutettu maksuttomaan oikeusapuun. Olemme valmiita kasvattamaan oikeuslaitoksen rahoitusta.
Ihmisoikeuksien edistäminen on politiikan teon keskiössä. Merkittävin ihmisoikeusongelma Suomessa on translaki, joka edellyttää ihmiseltä sterilisaatiota ennen kuin juridisen sukupuolen vaihto voidaan tehdä. Translain kokonaisuudistus on toteutettava viipymättä niin, että sterilisaatiovaatimus poistetaan, muunsukupuolisuus kirjataan lakiin ja ihmisen itsemäärämisoikeutta parannetaan. Tämän lakimuutoksen on tapahduttava heti hallituskauden alussa.
Tulevalla hallituskaudella tulee myös huomioida saamelaisten asema ja oikeudet alkuperäiskansana, ja antaa heille sananvaltaa heitä itseään koskevissa asioissa. Tulevan hallituksen tulee pyrkiä kaikin keinoin etsimään ratkaisuja saamelaiskiistaan niin valtion ja saamelaisten, kuin alkuperäiskansan keskinäistenkin jännitteiden välillä. Kaikille saamelaisille tulee turvata mahdollisuus perinteisiin elinkeinoihin, elämäntapaan, kieleen ja kulttuuriin.
Suomi on kaksikielinen maa, jossa jokaisella tulee olla oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään. Alueellisesti myös saamella tulee olla vahva asema, ja saamen kielten elinvoimaa tulee tukea esimerkiksi kielipesätoiminnalla, tukemalla niiden käyttömahdollisuuksia julkisissa palveluissa ja lisäämällä resursseja kieliopintoihin. Myös uudet vähemmistökielet tulee huomioida.
b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
Komiteaperustainen lakivalmistelu on varteenotettava vaihtoehto, jota on syytä ainakin kokeilla hallituskauden alussa. Komiteaperustaisessa lainvalmistelussa virkamiesten ja poliittisten päätöksentekijöiden vuorovaikutus jo valmisteluvaiheessa lisääntyy, joka edesauttaa ennakoitavaa ja laadukasta lainsäädäntötyötä.
c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
Suomen suurin turvallisuusuhka on nuorten syrjäytyminen. Ulkopuolisuuden tunne ja työn tai opiskelun ulkopuolelle jääminen lisäävät merkittävästi riskejä. Jokainen syrjäytynyt nuori myös maksaa yhteiskunnalle miljoonan kasvaneena palvelutarpeena ja menetettyinä verotuloina. Siksi syrjäytymisen ehkäisyyn panostaminen on paitsi välttämätöntä, myös kannattavaa. Meidän keinojamme ovat muun muassa oppioikeuden laajentaminen toiseen asteeseen, oppisopimuskoulutusmahdollisuuksien parantaminen, etsivä nuorisotyö ja koko ikäluokkaa koskevat tulevaisuuskutsunnat.
Poliisin heikko alueellinen kattavuus alkaa myös muodostumaan turvallisuusuhaksi haja-asutusalueilla. Jokaisella on perustuslain takaama oikeus turvallisuuteen, asuinpaikasta riippumatta. Vasteaikoja pitää kyetä lyhentämään alkavalla hallituskaudella. Keinoja tämän toteuttamiseen ovat esimerkiksi lisäresurssien kohdistaminen alueelliseen saavutettavuuteen, kokonaistyöajallisten poliisien palkkaaminen pienille paikkakunnille ja nopeasti liikkuvien, nopean valmiuden yksikköjen perustaminen Lappiin ja Turun saaristoon.
d. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?
Tärkeintä on ylläpitää omaa, uskottavaa puolustusta. Suomen puolustusratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviarmeijaan. Haluamme kehittää yleisen asevelvollisuuden lisäksi jokaista koskevaa kansalaispalvelusta. Tulevalla hallituskaudella on otettava työlistalle siviilipalveluksen muuttaminen kohti kansalaispalvelusta, ja keskustalla on malli sen toteuttamiseksi.
Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa jatkossakin. Meidän on kuitenkin tehdä yhä tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä turvallisuuspolitiikassa: teemme käytännönläheistä yhteistyö NATOn kanssa, kehitämme Euroopan Unionin yhteistä turvallisuuspolitiikkaa, teemme kahdenvälistä yhteistyötä monien maiden kanssa ja Ruotsin kanssa voimme edetä aina puolustusliittoon asti.
4. Elinvoimainen Suomi
a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
Kyllä, ehdottomasti. Uuden kasvuun tulee tapahtua sopusoinnussa maapallon kantokyvyn kanssa. Ympäristöystävällisellä teknologialla tulee olla valtava, globaali kysyntä maiden kiristäessä ilmastopolitiikkaansa. Tarvitsemme strategian, mutta myös resursseja, koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yritystukia pitää jatkossa kohdistaa enemmän starttirahaksi ja uuden teknologian yritysten alkuvaiheen tukeen.
b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
Suomi tarvitsee jokaista aluettaan. Jokaisen alueen omia erityisiä vahvuuksia on tuettava, ja vastakkainasettelusta on päästävä eroon niin politiikassa kuin keskustelukulttuurissakin.
Metropolialueen haasteena on tällä hetkellä nopean kasvun aiheuttama asumisen hinnan räjähdysmäinen kasvu. Valtiolliselta tasolta tämän tilanteen helpottamiseksi voidaan esimerkiksi kehittää tuettua asuntotuotantoa ja purkaa asuntorakentamiseen liittyvää sääntelyä.
Osana hintasäännellyn asumisen lisäämistä Keskusta esittää voimakasta opiskelija-asuntojen lisärakentamista Suomessa. Keskustan tavoitteena on, että joka toinen opiskelija asuu opiskelija-asunnossa 2030 mennessä. Tilannetta tulee helpottaa konkreettisilla toimenpiteillä, joista yksi on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) erityisryhmille suunnatun investointiavustuksen myöntövaltuuden nostaminen.
Tarvitsemme myös muita kasvavia kaupunkiseutuja. Kasvaville kaupunkiseuduille tärkeää on nopeiden joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen.
Myös seutukeskusten elinvoimalle tärkeää on joukkoliikenteen kehittäminen, ensisijaisesti raideliikenteen. Vahva maakuntahallinto, jolle siirretään tehtäviä valtion tasolta, ja valtion työpaikkojen hajauttaminen vahvistaa seutukeskusten asemaa.
Harvaan asutuilla alueilla on oltava mahdollista asua myös tulevaisuudessa. Peruspalveluiden saavutettavuus on turvattava ja tieverkosta on pidettävä huolta. Kyse on myös turvallisuudesta: että ambulanssi, palokunta tai poliisi pääsee tarvittaessa paikalle.
c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?
Tarvitsemme joukkoliikenteen kehittämisstrategian, jossa selkeästi linjataan hankkeista ja niiden toteutusaikataulusta. Yksi vaihtoehto hankkeiden toteuttamiseen on valtion ja kaupunkien yhteiset hankeyhtiöt.
Liikenteen on kokonaisuutena muututtava vähäpäästöisemmäksi ja ympäristöystävälliseksi. Kaupungeissa pyöräilyn ja kävelyn reittejä kehitetään ja hoidetaan tasavertaisesta autoreittien kanssa.
5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
Vähimmäistyöehdot on jatkossakin määriteltävä yleissitovin työehtosopimuksin. Työehtosopimusten määrittelemissä raameissa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on lisättävä. Työmarkkinakysymyksistä voidaan neuvotella kolmikantaisesti.
b. Miten uudistaisitte perhevapaita?
Perhevapaat eivät ole pelkästään työmarkkinakysymys, vaan perhepoliittinen kysymys. Perhevapaita tulee uudistaa siten, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa – isyysvapaan käyttöä pitää merkittävästi lisätä. Perhevapaauudistus ei saa olla leikkaus, vaan aito parannus ja uudistus, joka saa myös valtion taloudessa maksaa.
c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?
Työelämän pitää olla tasa-arvoista. Siihen tarvitaan luottamusta ja avoimuutta, jossa palkkakartoitukset ja -avoimuus ovat keskeisiä. Olemme sopimusyhteiskunta, jolla on voima neuvotella myös palkka-avoimuuden puolesta. Samasta työstä on saatava sama palkka. Koulutusasteen nostaminen on keskeinen tavoite myös palkkatasa-arvon takia. Sukupuolittuneiden koulutus- ja ammattialojen siiloja on pystyttävä tarkastelemaan, ja varmistettava ettei peruskoulu ohjaa sukupuolen, varallisuuden tai sosioekonomisen taustan perusteella ihmisiä valitsemaan tiettyä polkua ammatinvalinnan saralla. Erityisesti matemaattinen osaaminen on turvattava kaikille.
6. Kestävän talouden Suomi
a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
Tarvitsemme jatkossakin vastuullista talouspolitiikkaa, joka parantaa yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa. Yritysten toimintaa ei tule kohtuuttomalla sääntelyllä tai verotuksella rajoittaa. Paikallista sopimista pitää edistää.
Tarvitsemme sosiaaliturvauudistuksen, joka vastaa nykypäivän työmarkkinoiden haasteisiin. Sosiaaliturvan on vastattava nopeasti muuttuviin elämäntilanteisiin sekä projektityön ja kevytyrittäjyyden lisääntymiseen.
b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.
Julkisen talouden kestävyyden tärkein mittari on työllisyysasteen kasvu. Mitä suurempi osa työkykyisistä ihmisistä on töissä, sitä paremmin voimme pitää huolta heikompiosaisista. Tarvittaessa sopeutustoimet pitää tehdä tasapainoisesti menoleikkauksin ja veronkiristyksin.
7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
Hyvinvointiyhteiskunnan mitta on se, kuinka hyvin se pitää huolta heikkoimmistaan. Palveluita ja toimeentuloa on tarkastalteva jatkuvasti, jotta epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin voidaan puuttua.
Nuorkeskusta kannattaa hoitajamitoituksen 0,7 kirjaamista lakiin. Se ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan tarvitaan myös hoitoalan houkuttelevuuden parantamista, lisää aloituspaikkoja ja panostuksia kotihoidon palveluihin.
b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
Tärkein rahoituskeino on työllisyysasteen nostaminen – jokainen prosenttiyksikkö työllisyysasteessa tarkoittaa noin miljardia julkisessa taloudessa. Keinomme työllisyysasteen nostoon on kirjattu tarkemmin kohdassa 6a. Sosiaaliturvan uudistaminen ja hoitajamitoituksen kirjaaminen ovat meille niin tärkeitä tavoitteita, että ne on kyettävä toteuttamaan tarvittaessa myös menoleikkauksin tai veronkiristyksin.
c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?
Kaikilla suomalaisilla täytyy olla tasa-arvoinen mahdollisuus kouluttautua, perustaa perhe ja menestyä omassa elämässään. Ihmisen tausta, kodin maantieteellinen sijainti, varallisuus, sosioekonominen asema, uskonto, sukupuoli tai ikä eivät saa olla esteitä itsensä kehittämiselle. Jo koulutuspolun alkuvaiheissa alkava siiloutuminen sukupuolittain on purettava.
Myös uudelleen kouluttautumisen on oltava kaikkien saavutettavissa taustaan katsomatta. Osaamisen päivittäminen ei saa tarkoittaa vain työelämässä jo kiinni olevien kouluttamista, vaan uutta suunnitelmaa vaatii esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten ja syrjäytyneiden nuorten mukaan pääseminen.
Progressiivisesta ansiotuloverotuksesta on pidettävä kiinni.
8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
Kyllä. Nämä toimenpiteet palvelevat niin Suomea ja sen eri alueita kuin tutkimuksen ja innovaatioiden saralla koko maapalloa.
Koulutuksen saralla rahoituksen painopiste on nyt kuitenkin asetettava perusrahoituksen nostamiseen ja turvaamiseen. Ensimmäisenä listalla on ammatillisen koulutuksen resurssien nosto, jotta laadukas ja tarvittavaa perusosaamista tuottava koulutus vastaa myös alueidemme työvoimapulaan. Samoin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoituksen osuutta on kasvatettava. On ensiarvoisen tärkeää huolehtia riippumattomuudesta tieteen teosta ja taata korkeakouluille resurssit perustutkimuksen tekemiseen. Kattavasta lukioverkosta on pidettävä kiinni pienten lukioiden lisärahoitus säilyttämällä.
Korkeakoulujen yhteistyötä alueensa yritysten ja julkisen sektorin työnantajien kanssa on kehitettävä johdonmukaisesti TKI-rahoituspanostuksilla. Suomalaisen opetuksen ja tutkimuksen laadusta on pidettävä kiinni. Kansainvälisetä yhteistyöstä niin opiskelijoiden kuin opettajien ja tutkijoiden saralla on huolehdittava myös erilaisin hankkein.
b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
Kyllä, koko ikäluokan on suoritettava toisen asteen tutkinto. Maksuttoman toisen asteen rakentaminen nostamalla oppioikeus 18-ikävuoteen on nuorkeskustan tavoite. Tähän päästäkseen on jo peruskoulun puolella on parannettava opinto-ohjausta, ja turvattava riittävä oppilas- ja opiskelijahuolto osana jatkuvaa kasvamista myös toisen asteen opinnoissa. Perukoulussa on varmistettava oppilaan jatko-opintokyky, ja riittävät luku-, kirjoitus- ja matemaattiset taidot, jotta opiskelija pärjää myös toisen asteen opintojen saralla.
Maksuttoman toisen asteen lähtökohtana kirjakustannuksissa on oltava kirjastopalveluiden kehittäminen. Kuntien ja kaupunkien lakisääteiset kirjastot yhdessä alueen korkeakoulujen kirjastojen kanssa voisivat muodostaa toimivan kokonaisuuden myös toisen asteen tarpeisiin. Toisen asteen maksuttomuudesta on järjestettävä kokeilu seuraavan hallituskauden aikana.
c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
On laadittava elämänmittaisen oppimisen strategia ja toimenpideohjelma sen toteuttamiseksi yhdessä työnantajien, yritysmaailman ja korkeakoulujen kanssa. Osaamissetelien käyttöönottoa on vauhditettava.
Pohja uuden oppimiselle luodaan myös hyvinvoivassa yhteisössä. Erityisesti mielenterveyspalveluiden saatavuus elämän eri vaiheissa on turvattava. Ennaltaehkäisevin rooli on oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä neuvolatoiminnan resurssien lisäämisessä.
d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?
Kulttuuripolitiikan tärkeimpiä lähtökohtia on taiteen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Jokaisella suomalaisella pitää olla mahdollisuudet harrastaa ja nauttia kulttuurista omiin lähtökohtiin ja asuinpaikkaan katsomatta. Tässä kuntien rooli on merkittävä perusopetuksen, kirjastopalveluiden ja harrastusmahdollisuuksien tarjoana. Hankkeet paikallisen kulttuuriosaamisen nostamiseksi on nostettava myös kansallisella tasolla esille.
Erikoisluokkien, kuten musiikki- ja kuvataidepainotteisten luokkien asema on turvattava. Taiteen perusopetuksen tulee olla saavutettavaa, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus kulttuuriharrastukseen.
Tapahtumanjärjestämiseen liittyvää byrokratiaa on kevennettävä. Suomeen on luotava yksi portaali, jonka kautta lupia voisi keskitetysti hakea kaikilta tarvittavilta viranomaisilta.
9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?
Kyllä. Tavoitteemme on aito perustulo, jota kohti eteneminen tulee aloittaa tällä vaalikaudella yhdistämällä erilaisia perusturvan muotoja ja toteuttamalla laajempi perustulokokeilu, jossa kokeillaan negatiivista tuloveroa ja seurataan perustulon vaikutuksia useammassa erilaisessa väestöryhmässä.
10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon suurimmat ongelmat on palveluketjujen rikkonaisuus sekä järjestäjien suuri määrä ja liian pieni koko. Nämä ongelmat ratkeavat parhaiten parhaiten siirtämällä sote-palvelut maakuntien järjestettäväksi. Maakunnat ovat riittävän vahvoja yksiköitä palvelujen järjestämiseen. Lisäksi, kun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito saadaan saman järjestäjän taakse, jokainen saa tarvitsemansa tasoista palvelua ilman osaoptimointia.
Meidän mallimme nojaa julkiseen palveluntuotantoon ilman laajaa valinnanvapautta. Valinnanvapaudesta voidaan ottaa käyttöön toimivia elementtejä, kuten palveluseteleitä tai henkilökohtaista budjettia erityisryhmille, mutta terveydenhuollon selkärangan pitää olla julkisessa palveluntuotannossa.
Erityistä huomiota sote-uudistuksessa on kiinnitettävä mielenterveyspalvelujen laatuun ja saavutettavuuteen.
11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?
Kyllä, mutta kynnyksemme hallitukseen lähtemiseen on korkea. Mikäli meille tärkeät tavoitteet saadaan laajamittaisesti osaksi hallitusohjelmaa, olemme kuitenkin valmiita rakentamaan Suomea hallituksesta myös seuraavat neljä vuotta.
Tärkein kynnyskysymyksemme hallitukseen osallistumiselle on kunnianhimoinen ilmastopolitiikka. Lisäksi sosiaali- ja terveysuudistuksen toteuttaminen maakuntahallinnon pohjalta, koulutukseen panostaminen sekä sosiaaliturvan uudistaminen vastikkeettoman perustulon pohjalta ja uuden, entistä laajemman perustulokokeilun kautta ovat meille kynnyskysymyksiä. Translain uudistaminen ja perhevapaauudistus on samoin toteutettava.
Kaiken pohjalla on vastuullinen talouspolitiikka: emme ole valmiita kasvattamaan valtion suhteellista velan määrää. Työllisyysasteen nostaminen ympäri Suomen pienyrittäjyyttä tukemalla, työllisyyspalveluita ja alueiden koulutustarjontaa kehittämällä on koko Suomelle tärkeä lähtökohta.
Näiden toimien lisäksi Keskustan on saatava opetusministerin salkku.
Lisätietoja:
Auli Piiparinen
puheenjohtaja
Keskustaopiskelijat
0503897269
auli.piiparinen@keskustaopiskelijat.fi
Suvi Mäkeläinen
puheenjohtaja
Keskustanuoret
050 384 6820
suvi.makelainen@keskustanuoret.fi
